Blogi

Saako liitovarjon käytöstä kilometrikorvauksia – case Tikon

Joni Kiiskinen

Vaikka sysartilaisten esittelyistä voisi välillä muuta päätellä, toisinaan meillä tehdään myös töitä. Joni lupautui (=kiristettiin) kertomaan, miten case Tikon eteni työntekijän näkökulmasta.

Tarina ei kerro, käytettiinkö suunnittelutyössä tällä kertaa suolasirotinta tai kalapuikkoja.

Aloitetaan alusta. Mistä case Tikonissa oli kyse?

Projektissa oli tarkoitus korvata asiakkaan Silverlightin päälle rakennettu, web-pohjainen tilitoimistosovellus ja samalla parantaa käytettävyyttä. Toteutimme projektin yhteistyössä asiakkaan oman tiimin kanssa.

Mikä oli kaikista kiinnostavinta?

Käytettävyydeltään haastavat ja vaikeaselkoiset asiat olivat kaikkein kiinnostavimpia.
Minulla ei ollut juurikaan aikaisempaa kokemusta kirjanpidosta, joten jouduin selvittämään isomman kokonaisuuden toiminnallisuuden taustalla jo termeistä lähtien ennen käyttöliittymäsuunnittelun aloittamista.

Kilometrikorvaukset on hyvä esimerkki. Avasin Verohallinnon sivut perehtyäkseni asiaan perinpohjaisesti. Pelästyin luonnollisesti aluksi sekä sivun kuivuutta, että vierityspalkin pienuutta.

Loppujen lopuksi saatiin aikaiseksi myös puhelimella käytettävä näyttö, jossa myös tasoiseni (dorka) käyttäjä voi huoletta syöttää kilometrikorvauksensa kokematta pakokauhua.

Pääsitkö tekemään jotain sellaista, mitä et ollut aiemmin tehnyt?

Pääsin vetämään demotilaisuuksia. Käytännössä esittelin asiakkaalle, mitä olimme saaneet aikaiseksi sitten edellisen demon. Yleensä demossa oli muutama aihe, joita käytiin porukalla läpi ja katsottiin, onko kyseiseen aiheeseen muutostoiveita tai kehitysideoita.

Oman mielenkiinnon ylläpitämiseksi valmistauduin mielessäni myös kysymyksiin erikoisemmista käyttötapauksista:

“Entä jos käyttäjä matkustaa taksin sijasta liitovarjolla, ja laskeutuu ilmasta suoraan moottorikelkkaan, joka vetää perässään taukotupaa?”

Oliko jokin asia erityisen haastava?

Ajoittain kaikki projektin vaiheet olivat erityisen haastavia, mutta myös kaukosäätimeen ylettäminen tuntuu ajoittain erityisen haastavalta.

Entäs se ratkomispuoli?

Yksittäiset, pienemmät haasteet ratkesivat usein lyömällä päät yhteen tiimin kanssa. Isommat haasteet käytiin läpi retrospektiiveissä, eli palautekeskusteluissa. Retroissa tunnistettiin projektitason haasteita ja niihin mietittiin yhdessä ratkaisut.

Opitko jotain uutta projektin aikana?

Projektin aikana opin hyödyntämään useita uusia työkaluja, joiden avulla pystyin tehostamaan konseptointia. Opin myös, että joskus ei vain ole kynän ja paperin voittanutta.

Kehittäjä vs. konseptisuunnittelija

Roolini vaihtui noin puolessa välissä projektia front-end-tyylittäjästä konseptisuunnittelijaksi. Alla itselleni laatimat muistilistat, jotka laadin ymmärtääkseni paikkani kussakin roolissa:

Workflow kehittäjänä (2015):

  1. Katson, mitä tarinoita voin edistää (KanbanFlow)
  2. Otan versionhallinnasta viimeisimmän haaran, jotta pysyn samalla tasolla muun tiimin kanssa. (Git)
  3. Avaan kehitysympäristön (WebStorm)
  4. Käynnistän testiympäristön (Gulp)
  5. Devaan™
  6. Keskustelen vaihtoehdoista tai pyydän apua (Slack)
  7. Pusken tekemäni muutokset (Git & VSO)
  8. Odotan muutoksieni hyväksyntää ja koodikatselmointia

Workflow konseptisuunnittelijana (2016):

  1. Autan purkamaan asiakkaan toiveita tarinoiksi (Slack, tapaaminen)
  2. Puran tarinat pienempiin osiin (VSO, Leankit)
  3. Suunnittelen uudet ominaisuudet (kynä ja paperi)
  4. Pyydän apua asiantuntijoilta (Slack)
  5. Piirrän kuvat kokonaisuuksista (ProtoIO, Gravit, Figma)
  6. Julkaisen kuvat koko tiimin ja asiakkaan nähtäväksi (InVision)
  7. Esittelen valmistuneita komponentteja asiakkaalle demotilaisuuksissa

Sana on vapaa

Haluaisin kiittää asiakkaan tarjoamaa tiimiä asiantuntijuudesta, pitkästä pinnasta, huumorintajusta ja hienosta projektista!

Töihin Sysartille?  Tsekkaa avoimet työpaikat tai lähetä avoin hakemus

Aiheet: Rekrytointi, Case

Joni Kiiskinen
Joni Kiiskinen

Olen 30-vuotias moniosaaja, jonka rinnalla Einsteinin sietäisi hävetä. Työskentelen Sysartilla konseptisuunnittelun parissa. Ainoa heikkouteni on suomalainen perisynti – kyvyttömyys kehua itseäni.